Jotain valkoista

Meidän pihalla valkoiset kukat on pääosassa. Jotain yksittäisiä muun värisiäkin toki löytyy, mutta jos jotain perennaa saa valkoisena, niin sitä kyllä silloin hankitaan valkoisena.
Karpaattien kelloa on pihan isoimmassa kukkapenkissä ja ollut sijoillaan jo useamman vuoden.

Tässä yksi pihassa ennestään olleesta Jasmikkeesta. Näitähän oli meidän pihassa alunperin 6 pensasta, joista kaksi oli keittön ikkunan alla. Ne molemmat hävitettiin niiltä sijoiltaan. Toinen kokonaan ja toinen istutettiin ulkorakennuksen nurkalle. Takapihalla on vanhalla paikallaan kolme pensasta ja talon päädyssä se pihan suurin pensas. Joka vuosi kukkii todella hienosti, eikä tänä vuonna ole kirvojakaan näkynyt niin paljon mitä viime kesänä. Ehkä pikkulinnut pitävät niistä huolen, ainakin viihtyvät näissä pensaissa liki läpi vuoden.

Vihdoin tänä vuonna sain ensimmäistä kertaa pionin kukkimaan. Nämä on vuosi sitten istutettu pieninä juurakkoina, enkä olisi todellakaan vielä osannut odottaa kukkia.

Pihassa oli ennestään vaaleanpunaista myskimalvaa, jonka ensin kuvittelin tappaneeni, mutta nyt näyttää että pieniä alkuja nousee siitäkin. Tämän valkoisen löysin pari vuotta sitten vanhalta asuinalueelta, joka on jäämässä erinäisten kaupparakennusten alle. Paikasta on valtaosa taloista jo purettu, pihat on villiintyneet ja täynnä erilaisia maakasoja. Muutama vuosi sitten olimme käymässä eräässä kaupassa ja tämän vanhan pihan ohiajaessamme näin autoon asti, että pihassa kukkii jotain valkoista. Menin tarkemmin katsomaan ja totesin, että valkoista myskimalvaahan se on. Ei tietenkään ollut mitään lapiontapaista mukana, joten ei kun lähimpään puutarhaliikkeeseen ostamaan jotain kuokkaa. Niin se lähti sitten meidän matkaan ja jatkaa eloa täällä meidän pihassa. Siellähän se olisi jäänyt kuitenkin työmaan jalkoihin, joten tuskin kukaan pistää pahakseen, vaikka sitä kävin yhden taimen varastamassa. :)

Metsälenkillä bongattua. Jokin kovakuoriainen tunkee itseään ohdakkeeseen ja sieniäkin on taas ihan kivasti tulossa. Harmiksemme emme niitä syö, mutta aina voi jollekin tutulle vinkata. Ja kun tuolla tulee käveltyä harvasepäivä, niin olen muutamia kertoja kerännyt tielle osuvat yksilöt naapurille tuliaisiksi.